Julkaistu: 01.08.2017 13:45

Sydämen koti löytyi Ghanasta

  • Mattila on käyttänyt ensimmäisen kirjansa tuoton 8-vuotiaan ystävänsä Rubenin koulutukseen.
  • Turkka Malin miniä Merita Mattila ihastui afrikkalaiseen luontoon ja ihmisiin.

Tammelan Torrolta kotoisin oleva Merita Mattila valmistui kauppatieteiden tohtoriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vuonna 2007.

– Aviomieheni Boutros Mali oli asunut Ghanassa jo vuodesta 2004 alkaen ja toiminut siellä voimalaitosalalla. Saatuani opintoni päätökseen lähdin itsekin sinne. Opetin University of Ghana Business Schoolissa, mutta päätyökseni toimin hyväntekeväisyysjärjestö Golden Age Rural Development GARDin johtajana viemässä lahjoituksia ja toivoa lähinnä slummialueiden kodittomille ja vähäosaisille, Merita kertoo.

Avoimemmaksi Afrikassa

Ensimmäisen kerran Merita Mattila matkusti Ghanaan vuonna 2005 – ja tiesi lähes saman tien olevansa oikeassa paikassa.

– Sittemmin olen vuosien mittaan kävellyt koirieni kanssa pitkin Teman ja pääkaupunki Accran katuja, tutustunut kirjavaan joukkoon erilaisia ja erimaalaisia ihmisiä, oppinut uusia ja ihmeellisiäkin asioita, edustanut illallisilla päälliköiden ja presidentin seurueiden seassa ja viihtynyt slummien ihmisten kanssa, Merita kuvailee.

Merita arvioi tulleensa Afrikan vuosinaan avoimemmaksi ja vähemmän tuomitsevaksi ihmiseksi.

– En jaksa kilahtaa pienistä asioista enkä tuomita ketään ennen kuin tutustun. Etenkin olen varmasti oppinut ihmisyydestä. Ihminen on ihminen, oli hän sitten katulapsi tai presidentti. Ghanalaisissa luonnonlapsuus, upea positiivisuus ja yritteliäisyys ovat vahvoja, eikä mitättömistä jutuista tosiaankaan juputeta. Naisia arvostetaan etenkin, jos nainen on äiti. Silloin hän on ehdottomasti madame, kuningatar.

Merita itse on oburoni, valkoihoinen madame, joka on otettu ystävällisesti vastaan. Sana oburoni löysi paikkansa myös Meritan ghanalaiselämää kuvaavista kirjoista.

– Ensimmäiset vuodet kirjoitin blogia, mutta päätin tehdä blogipäivityksistäni kirjoja jakaakseni tietoa Ghanasta ja Afrikasta. Syy kirjojen kirjoittamiselle on tietämyksen ja ennakkoluulottomuuden lisääminen. Martti Ahtisaari on Namibian vuosiinsa viitaten sanonut, että tietämättömyys ja pelko uutta kohtaan ovat suurimpia syitä rasismille. Niinhän se on, ja toki viime aikojen pakolaistulvat ovat omiaan lisäämään vastustusta muun muassa Afrikkaa kohtaan.

Afrikka on oburonissa

Merita Mattilan ensimmäinen kirja Oburoni Afrikassa – kourallinen kannettua hiekkaan ilmestyi vuonna 2012, toinen kirja Afrikka Oburonissa – hetkessä (hiekka)puhallettu viisi vuotta myöhemmin.

– Nyt olen kirjoittamassa fiktiivistä kirjaa kolmen eri-ikäisen ghanalaisen naisen elämästä. Ghana on ihan hyvä maa naisille; Ennen vain rikkaat tytöt pystyivät kouluttautumaan, mutta nykyisin keskiluokan kasvaessa ja maan nopean talouskasvun myötä opiskeluun on mahdollisuus yhä useammalla, Merita kertoo.

Viime vuodesta alkaen Merita ja Boutros ovat asuneet Tallinnassa, jossa heillä on vientibisnestä ja konsultointia Ghanaan harjoittava yritys. Lisäksi Merita opettaa keikkaluonteisesti Estonian Business Schoolissa.

– Boutros on ajoittain Ghanassa, ja toivon, että pääsemme sinne pian kaikki pysyvästi takaisin ghanalaisia koiriamme myöten. Vaikka oburoni lähtee Afrikasta, Afrikka ei lähde oburonista.