Julkaistu: 02.08.2017 10:47

Puuntarve kasvaa tuntuvasti

  • Osa omistajista ei halua avohakkuita metsäänsä.

Selluntuotantoon liittyvät investointisuunnitelmat, biopolttoaineiden ja uusien puupohjaisten tuotteiden valmistus lisäävät toteutuessaan tuntuvasti puuntarvetta. Maa- ja metsätalousministeriön arvion mukaan tarve saattaa kasvaa nykyisestä noin 63 miljoonasta kuutiosta 803 miljoonaan kuutioon vuonna 2025.

– Taustalla ovat vahvat tarpeet vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. EU painottaa ilmastopolitiikassaan panostamista uusiutuvaan energiaan, ja Suomessa puuta on helpoimmin saatavilla uusiutuvaksi energiaksi mm. metsäteollisuuden sivuvirtoja hyödyntämällä, Pellervon taloustutkimuksen (PTT) metsäekonomisti Emmi Haltia toteaa.

Hakkuiden lisäämisen vaikutukset ilmastopäästöihin ovat herättäneet paljon keskustelua.

– Suomessa puu kasvaa hyvin ja sitoo edelleen enemmän hiilidioksidia kuin päästää. Uutta puuta kasvatetaan aina hakkuualueelle, mutta kestää pitkään ennen kuin hakkuissa poistunutta hiilivarastoa vastaava määrä kertyy taas metsään.

Metsänomistajilla erilaisia tavoitteita

Reilusti yli puolet Suomen metsäpinta-alasta on yksityisten metsänomistajien omistuksessa, joten metsäteollisuus on pitkälti riippuvainen näiden halukkuudesta myydä puuta.

– Valtaosalle omistajista metsä tulee perintönä. Metsästä voi saada tuloja, mutta suurimmalle osalle omistajista metsällä on myös muita merkityksiä; Arvostetaan esimerkiksi virkistyskäyttöä ja mahdollisuutta harrastaa metsätöitä sekä sitä, että saa itse tehdä päätöksensä metsänsä suhteen, Emmi Haltia pohtii.

Monelle metsänomistajalle luontoarvot ovat niin tärkeitä, etteivät he hae metsästään ollenkaan taloudellista hyötyä.

– Tutkimuksemme mukaan kolmasosa metsänomistajista on joskus jättänyt puukaupan kokonaan tekemättä, koska ei ole halunnut avohakkuuta kohteeseen. Jos metsästä halutaan taloudellista tuottoa, hakkuita olisi kuitenkin hyvä tehdä puuston ikääntyessä.

Hakkuissa avohakkuu on vallitsevin tapa, mutta vuonna 2014 voimaan tullut metsälaki mahdollistaa myös esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen, jossa metsäalueita ei kaadeta kokonaan.

– Erityisesti luontopainotteisia metsänomistajia jatkuva kasvatus kiinnostaa, mutta ei sitä vielä kovin paljon harjoiteta. Avohakkuita on tehty todella pitkään, joten epätietoisuutta muista mahdollisuuksista on. Osa omistajista ei haluaisi avohakkuita metsäänsä.

Haltia toteaa, että hakkuukeskustelussa pitää kuulla metsänomistajia.

– Avainasemassa ovat kaikki metsäammattilaiset metsäyrityksistä metsänhoitoyhdistyksiin. PTT teki ns. hiljaisia metsänomistajia koskevan tutkimuksen, josta selvisi, että iso osa ammattilaisista ymmärtää heitä, jotka painottavat metsän virkistys- tai luontoarvoja. Toisaalta on myös sellaisia ammattilaisia, jotka eivät riittävän hyvin ymmärrä niitä metsänomistajia, joille luontoarvot ovat erityisen tärkeitä. Niitähän ei ole esimerkiksi painotettu metsäalan koulutuksessa.

Metsänomistajien myyntihalukkuutta pyritään lisäämään erilaisin kannustimin.

– Esimerkiksi metsätulojen verotuksella kannustetaan tai ohjataan tiettyyn suuntaan. Muita kannustimia ovat mm. yrittäjävähennys ja lahjaverohuojennus. Kuitenkaan ne metsänomistajat, jotka eivät ole taloudellisesti aktiivisia eivät välttämättä ole tietoisia näistä asioista. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi iäkkäämmät omistajat eivät erityisesti suunnittele siirtävänsä metsää lahjana perillisilleen tai tiedä mahdollisuudesta.