Julkaistu: 10.10.2017 12:55

Heikko lukutaito ei tuo työtä eikä toimeentuloa

  • Lukemisen malli periytyy kotoa. Jos vanhemmat eivät lue kirjoja, lapsikaan ei niistä välttämättä kiinnostu.

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa on vuosikausia tutkittu nuorten lukutaitoa PISA-tutkimuksessa.

– PISAssa tutkimuksen kohderyhmänä ovat yhdeksäsluokkalaiset. Tulokset ovat vuoden 2009 jälkeen heikentyneet, vaikka periaatteessa Suomi pärjää edelleen hyvin. Viimeisimmässä tutkimuksessa Suomi oli viidennellä sijalla, mutta ero kolmeen edellä olevaan oli lähes olematon, yliopistotutkija Kaisa Leino toteaa.

Sosioekonominen tausta vaikuttaa

Kaisa Leino vastaa Koulutuksen tutkimuslaitoksessa PISAn lisäksi lähes yhtä laajasta kansainvälisestä PIRLS-tutkimuksesta, joka mittaa kouluoppimista ja kohderyhmänä ovat olleet neljäsluokkalaiset.

– PIRLSin tulokset myötäilevät PISAn tuloksia. Lukutaitoon vaikuttavat samat tekijät kummassakin, mutta alakoulussa luetetaan paljon enemmän kirjoja, kun kirjojen lukeminen on yläkoulussa enemmän oma harrastus. Toki sielläkin luetaan ja keskustellaan paljon kirjoista, Leino pohtii.

Yläkouluissa Leino toteaa olevan usein pieniä kirjapiirejä.

– Samaten monissa kouluissa suositaan fanifiktiotyyppistä toimintaa, jossa alkuperäistä tarinaa kehitellään uudenlaiseksi ja keksitään uusia juonenkäänteitä ja hahmoja. Tällaisten lukemiseen innostavien toimintojen toteutuminen on aika paljon opettajasta kiinni.

Leino kertoo lukutaidon heikkenemiseen olevan useita syitä.

– Aikaa ei enää käytetä lukemiseen eikä ole lukemisen mallia, jos vanhemmatkaan eivät lue. Köyhyys on lisääntynyt lapsiperheissä, ja sosioekonominen tausta on yhteydessä lukutaitoon. Paremmassa asemassa olevissa perheissä kotona on yleensä paljon kirjoja ja lapsia kannustetaan lukemiseen. Tämä vaikuttaa olennaisesti myöhempään suhtautumiseen kirjoihin.

Yleisesti huonosta luku- ja kirjoitustaidosta syytetään tietokoneita.

– Sellaisia tutkimustuloksia ei kuitenkaan ole, että tietokone olisi syyllinen. Tosin jos konetta käyttää yksipuolisesti vaikkapa pelaamiseen, lukeminen saattaa jäädä pois. Tietotekniikan monipuolinen käyttö, tiedonhaku ja ryhmiin osallistuminen esimerkiksi parantavat monilukutaitoa.

Edellisessä PIRLS-tutkimuksessa arvioitiin puhtaasti vain painetun tekstin lukutaitoa.

– Nyt verkossa korostuvat sellaiset seikat kuten vaikkapa arviointi siitä, kuka tekstin on julkaissut ja onko tekstin sisältö totuudenmukaista, tutkijana uudessa monilukutaitoa käsittelevässä kansainvälisessä tutkimuksessa oleva Leino kertoo.

Lukemiseen tulisi innostaa

Yksitoista prosenttia suomalaisista nuorista ei omaa edes välttävää lukutaitoa. Huonon lukutaidon omaavista enemmistö on poikia.

– Lukutaidon merkitystä ei voi vähätellä, sillä kaikki oppiminen ja toimiminen yhteiskunnassa perustuu teksteihin. Nyt meillä on suuri joukko nuoria, joiden lukutaito ei saavuta sellaista tasoa, että he kykenisivät aktiivisesti osallistumaan yhteiskuntaan. Ei kyetä toisen asteen opintoihin eikä ammattiin. Kun ei ole työtä eikä toimeentuloa, yhteiskunnan tuella elävien määrä lisääntyy. Erilaisia tukitoimia vaativien määrä kasvaa, Kaisa Leino toteaa.

Nuori ei välttämättä näitä asioita etukäteen pohdi.

– Joku saattaa ajatella, ettei lukutaidolla ole merkitystä, jos haluaa vaikkapa rekkakuskiksi. Sekin on kuitenkin nykyään yhä enemmän tietotyötä, ja puhtaasti tekniseen työhön pohjautuvien ammattien määrä vähenee suhteellisesti kaiken aikaa.

Leino toivoisi vanhempien huomaavan, että heidän omilla toimillaan on suuri vaikutus lapsen tulevaisuuteen.

– Kirjojahan ei aina tarvitse ostaa, vaan lapsia voi viedä kirjastoon. Edelleen meillä on hyvä kirjastolaitos, joka pystyy tarjoamaan lapsille harrastamista alusta asti.

Olennaista Leinon mielestä olisi myös yläkouluikäisen innostaminen lukemiseen.

– Äidinkielen opetustunnit ovat todella täynnä, kun opetettavia asioita on niin paljon. Kuitenkin opetukseen voisi sisällyttää jonkin ajan tai kurssin, jolle rauhoittaa lukemisen jaksoissa läpi lukuvuoden.