Julkaistu: 14.11.2017 14:41

Loimaalla tapeltiin etuajassa – neljä kuoli vuoden 1917 kahakassa

  • Kari Nummila katsoo vallanhimon ja ahneuden aiheuttaneen sen, että suomalaiset kävivät keskenään verisiin taisteluihin lähes sata vuotta sitten.
  • Loimaan Vesikoskella sijaitseva muistomerkki on taiteilija Urho Ahonurhon käsialaa.

Sitä voidaan kutsua kansalaissodaksi, punakapinaksi, sisällissodaksi, vapaussodaksi tai vuoden 1918 tapahtumiksi puhujan näkökulmasta riippuen. Loimaalla veriset yhteenotot käynnistyivät jo edellisenä syksynä. Niitä tapahtumia on nimitetty joko paperitehtaan taisteluksi, Vesikosken kahakaksi tai Loimaan Isoksiwihaksi.

Loimaalainen Kari Nummila sanoo kahakoinnin lähteneen liikkeelle maaseudun työväestön lakkoilusta.

– Loimaan kahakka sai valtakunnallistakin julkisuutta, sillä se tapahtui heti 20. marraskuuta päättyneen suurlakon jälkeen. Punaisten puolella kahakassa sai surmansa punakaartilainen Jalmari Lilja ja yksi venäläinen sotilas. Valkoisten puolelta kaatuivat alastarolainen Väinö Ojala ja vampulalainen Oskar Mäkituovola, Nummila kertoo.

Loimaan punakaartia vahvistivat turkulaiset taistelijat ja joukko venäläisiä.

– Vastapuolella oli Loimaan, Alastaron ja Vampulan suojeluskuntien osasto, jonka vahvuus oli 100–150 henkilöä. Punakaartilaisia ja venäläisiä arvioidaan olleen yhteensä jopa 300 miestä.

Alkutappelut käytiin Haitulan sillan vaiheilla, mutta varsinainen taistelu Loimaan paperitehtaan luona Vesikosken partaalla, mistä valkoiset joutuivat vetäytymään ylivoiman edessä.

– Punaiset alkoivat isännöidä Loimaan seudulla. Tarkan kontrollin vuoksi vapaussotaan vuonna 1918 lähtikin Loimaalta melko vähän miehiä.

Turhia tapahtumia

Kari Nummila katsoo Loimaan kahakan ja vuoden 1918 tapahtumat alun perinkin turhiksi.

– Näitä tapahtumia ennen oli jo annettu torppariasetus, hyväksytty kahdeksan tunnin työaikalaki ja uusi kunnallislaki. Jo viime vuosisadan alussa Suomi kuului maailman demokraattisimpiin maihin, ja naisetkin saivat äänioikeuden vuonna 1906, Nummila toteaa.

Nummila näkee tapahtumat hyökkäyksenä maailman demokraattisinta eduskuntaa vastaan.

– Jos punaiset olisivat voittaneet, voidaan varmuudella sanoa, että Suomi olisi ajautunut bolsevikkien käsiin, ja maan itsenäisyys olisi mennyt sen tien. Voidaan puhua vapaussodasta, sillä näiden tapahtumien myötä taattiin itsenäisen Suomen olemassaolo.

Vapaussodan Varsinais-Suomen perinneyhdistys ry järjestää Vesikosken kahakan muistojuhlan Loimaan Heimolinnassa 20.11. klo 17.30.