Julkaistu: 19.12.2017 13:18

Alhaisen tilalla linnut elävät turvassa

  • Jouko Alhainen toi Kookan jaloittelemaan talviselle pihalle. Sähikäistä lumessa tarpominen ei kiinnostanut ollenkaan.

Luontoyrittäjä Jouko Alhaisen kurkitalli saattaa saada alkuvuodesta uuden asukkaan.

– Heinolan lintutarhassa on Kainuusta löytynyt kurki, jonka siivessä on jokin ongelma. Lintu lentää vain lyhyitä matkoja matalalla. Ensi viikolla se menee röntgeniin, ja jos näyttää siltä, että kurki on palautettavissa lentokykyiseksi, se tulee meille parantelemaan itseään, Alhainen kertoo.

Alhaisen mukaan kurjen itsetuntokin kohenee laumassa.

– Lajikumppanien seuraan pääsyllä on kurjelle suuri henkinen merkitys.

Nappula lähti matkaan

Tällä hetkellä Jouko Alhaisen tilalla asuu kaksi kurkea. 26-vuotias kurkirouva Kookka on viettänyt Humppilassa lähes koko elämänsä ja niin ikään lentokyvyttömällä noin 12-vuotiaalla Sähikäisellä on Alhaisen luona pysyvä osoite.

Nuorin kurki, kolmivuotias Nappula sen sijaan otti siivet alleen kesällä ja vaihtoi maisemaa.

– Se viihtyi meillä vuoden pitempään kuin ajattelin. Mietin pitkään, mitä olivat ne muuttujat, jotka saivat Nappulan lähtemään juuri silloin. Ratkaiseva asia oli varmasti se, että olen aina kehunut Nappulaa, kun se on laskeutunut pihaan lennoltaan. Kesällä annoinkin sille aplodit, kun se oli ilmassa, Alhainen pohtii.

Nappulan vuodella pidentynyttä vierailua Alhainen pitää positiivisena asiana siksikin, että lintu ehti käydä kotona ensimmäisen sulkasatonsa läpi.

– Poikaskauden jälkeen monia nuoria kurkia menehtyy, kun siipisulat putoavat, lintua kutittaa, siitä tulee jalankulkija ja hermostuksissaan se on alttiina monille vaaroille.

Kookka teki Nappulan lähdöstä omat johtopäätöksensä.

– Kookka on tottunut siihen, että kun kaverit lentävät, ne myös lähtevät. Siksi Kookan mielestä Sähikäisenkin olisi pitänyt lähteä.

Luonnollisista syistä Sähikäinen ei lentänyt tiehensä, mutta otti joitakin sitten aikoja jalat alleen, katosi ja pelästytti Alhaiset kunnolla olemalla yhden päivän ja yhden yön kadoksissa.

– Kurjet olivat ulkona, kun pihaan syöksyi koira, pieni sellainen, mutta riittävä pelästyttämään linnut. Sähikäinen karkasi paniikissa, ja etsimme sitä joka paikasta. Tein Kookan kanssa pitkiä kävelylenkkejä etsimässä lintua, mutta turhaan.

Sitten Sähikäinen ilmestyi tontille seuraavana yönä.

– Varmaan se oli meitä seurannut jostakin piilostaan, mutta ei saanut palettia kasaan päässään. Kurki on äärettömän ylpeä lintu eikä se halua menettää kasvojaan. Siksi se hoiti paluunsa ihan tyylikkäästi.

Niitto tappaa eläimiä

Jouko Alhaisen luona kurkia on asunut ennen Kookkaakin, mutta lyhytaikaisesti. Kurkiensa kokonaismäärän osalta Alhaisen laskut ovat menneet sekaisin ajat sitten.

– Aika moni linnuista on lähtenyt omia aikojaan, muutaman taas on kettu vienyt, Alhainen kertoo.

Joka syksy Suomeen jää syystä tai toisesta vähintään viisikymmentä kurkea.

– Se on vain se määrä, jonka itse tiedän.

Osa kurjista päätyy petojen ruoaksi, osa vammautuu siipirikkoiseksi.

– Jälkimmäiseen asiaan on suurena syynä se, että varsinkin sorsastuksen alussa metsissä räiskitään yötä myöten, ja kurjet telovat itsensä pyrkiessään pakoon pimeässä.

Suurena ongelmana luonnonvaraisten eläinten kannalta on ns. pakettipeltojen velvoiteniitto. Niitto tulee tehdä vuosittain elokuun loppuun mennessä, ja esimerkiksi Maaseutuvirasto kehottaa suosimaan myöhäistä niittoa, jotta lintujen ja nisäkkäiden olisi helpompi selvitä siitä.

– Haittavaikutus monimuotoiselle luonnolle jäisi huomattavasti pienemmäksi, jos niitto tehtäisiin mahdollisimman myöhään eli elokuun puolivälin jälkeen. Kun eläimet ovat saaneet asua ja pesiä pellossa aivan rauhassa koko kesän, kovaa vauhtia kulkevat traktorit pääsevät yhtäkkiä yllättämään ne hyvin kohtalokkain seurauksin.