Julkaistu: 13.02.2018 13:49

Eläinsuojelulakia vastustetaan mielenosoituksella – "Jäämässä pois keskeisimmät uudistukset"

  • Suuri osa possuista syntyy porsitushäkkiin, missä niiden emällä ei ole mahdollisuutta liikkumiseen.

Hallituksen esitys uudeksi eläinsuojelulaiksi ei miellytä eläinsuojelujärjestöjä.

– Laista ovat jäämässä pois lähes kaikki keskeisimmät uudistukset, järjestöt toteavat tiedotteessaan.

Eläinsuojeluväki on vaatinut esimerkiksi parsinavetoiden ja porsitushäkkien kieltämistä. Lakiesitys puolestaan sallii nämä edelleen.

– Porsitushäkit ja parsinavetat kuuluvat keskiajalle eivätkä tähän päivään. Eläimellä pitäisi olla mahdollisuus toteuttaa niinkin yksinkertaisia ja perimmäisiä tarpeitaan, kuten vapaa liikkuminen ja poikastensa hoito. Esimerkiksi emakko ei tallo poikasiaan, jos tilaa on ympärillä tarpeeksi, somerolaisen Eläinsuojelukeskus Tuulispään Pia Anttonen toteaa.

Eläinsuojelijat ovat huolissaan myös eläinten jatkuvasta vedensaannista niiden pysyvissä pitopaikoissa.

– Vaatimus vedensaannista koskee erityisesti turkistarhoja, joissa nykyisin eläimillä ei ole jatkuvasti vettä tarjolla.

Turkistarhaus on yksi asioista, joita järjestöt ovat vastustaneet pitkään. Tarhaus pysyy edelleen sallittuna elinkeinona.

Kissapopulaatiot kuriin

Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti perustuu uuden lain myötä edelleen vapaaehtoisuuteen.

– Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti olisi kyllä erityisen toivottavaa varsinkin kissojen kohdalla. Kissan arvo suomalaisessakin yhteiskunnassa on pelkkä nolla. Pakollisella tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä kissan arvoa nostettaisiin ja saataisiin kuriin maaseudun kissapopulaatioita, Pia Anttonen huomauttaa.

Anttonen muistuttaa, ettei kissa selviä luonnon armoilla.

– Se vain valitettavasti tuntuu olevan yleinen käsitys täällä maalla. Kissoilla on paleltumia, niiden haavoja ja vammoja ei hoideta. Populaatiot ovat sisäsiittoisia ja monesti kissat kärsivät sekä sisä- että ulkoloisista.

Pelkkää biomassaa

Pia Anttonen katsoo, että eläinsuojelulakiin kirjataan minimivaatimukset.

– Tavoite pitäisi kuitenkin olla maksimi. Ymmärrän sen, että niin kauan kuin ihmiset haluavat syödä eläimiä ja käyttää niistä tehtyjä tuotteita, kysyntää on ja sitä kautta myös tuotantoa, jota lain asetuksin pyritään suitsimaan eläimelle jotenkuten siedettäväksi, Anttonen sanoo.

Eläinsuojelulakiin ei olla myöskään kirjaamassa eläinten itseisarvoa.

– Sehän asettaisi eläimen eri valoon verrattuna siihen, mitä tuotantoeläimistä yleensä ajatellaan.

Anttonen ihmettelee lausuntoja, joiden mukaan Suomessa ei ole tehotuotantoa.

– Jokainen varmasti ymmärtää, että 30 000 broilerin hallissa on mahdotonta toteuttaa eläinten yksilöllistä hoitoa.

Tehokkaasta tuotannosta kertovat Anttosen mukaan myös aiemmin mainitut porsitushäkit.

– Tosin se tehokkuus toteutuu ainoastaan ihmisten ehdoilla.

Vuosien mittaan tilakoot ovat kasvaneet.

– Tilat ovat nykyisin valtavia. Siinä on sekä hyviä että huonoja puolia. Uusimmissa paikoissa eläimillä voi olla paremmat elinolosuhteet kuin vanhoissa ja ahtaissa rakennuksissa. Mutta isoilla tiloilla juuri yksilö häviää ja eläimistä tuleekin yhtäkkiä vain biomassaa.

Suomalainen suojelisi

Animalia, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY, Oikeutta eläimille ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto järjestävät Eläinten ääni -mielenosoituksen Helsingissä helmikuun 17. päivänä klo 12.

– Käsillä ovat viimeiset hetket vaikuttaa eläinsuojelulakiin, järjestöt toteavat.

Järjestöjen tiedotteessa kerrotaan, että eurobarometrin mukaan 99 prosenttia suomalaisista pitää eläinsuojelua tärkeänä ja 90 prosenttia suomalaisista haluaa, että tuotantoeläimiä suojeltaisiin nykyistä paremmin.

Julkaistu: 22.05.2018 16:13

Someron Pitkäjärvellä toimineen Åvikin lasitehtaan perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 170 vuotta.

– Ajattelin, että siitä pitää tehdä näytelmä, koska tehtaalla on suuri paikallishistoriallinen merkitys, Pitkäjärvellä Myötätuulen Teatteria pyörittävä Olla-Riitta Aarikka toteaa.