Julkaistu: 13.02.2018 13:50

Forssalainen liigatuomari: “Tuomareita pitäisi arvostaa enemmän”

  • Forssan jäähalli tuli Jukka-Pekka Koistiselle jo peliuran aikana.

Jukka-Pekka Koistinen lopetti pelaajauransa vuonna 2014 ja on siitä lähtien toiminut menestyksekkäästi jääkiekkotuomarina. Koistinen ehti pelata yli 300 Mestis-ottelua ja on FoPS:n kasvatti.

Kiinnostus tuomarointiin sai alkunsa Forssan erotuomarikerhon järjestämästä peruskurssista, jonka innoittamana Koistinen aloitti tuomariuransa junioriotteluista.

– Peliuran jälkeen halusin jatkaa lajin parissa, intohimoinen lätkämies kun olen. Olin miettinyt valmentamista, mutta mietin, että sehän vie enemmän aikaa kuin itse pelaaminen, Koistinen kertoo.

– Sitten silmääni sattui erotuomarikurssi ja ajattelin käydä sen ihan huvin vuoksi. Siitä se homma sitten pikkuhiljaa lähti eteenpäin ja nopeasti tuomarointi alkoi tuntumaan mukavalta.

Huipulla ruuhkaa

Koistinen asetti tavoitteekseen miesten pelit pääsarjatasolla. Nopeasti parissa vuodessa Koistinen ylsi tavoitteeseensa ja vihelsi ensimmäisen Liiga-ottelunsa 23. syyskuuta 2016. Nyt Liiga-kamppailuja on takana 26 (tilanne 1.2.2018) ja halua on nousta entistä suurempaan rooliin.

Kilpailu Suomen huipulla on kuitenkin kovaa, sillä Koistinen on Liigassa mukana tryout-sopimuksella eikä pääse viheltämään kuukaudessa kuin 2-3 liigaottelua. Vakituisille liigatuomareille kertyy 7-10 peliä kuussa. Koistinen viheltääkin tällä kaudella pääasiassa Mestistä.

– Mielestäni 26 Liiga-peliäni ovat osoittaneet, että pystyn kyllä siellä hyvällä tasolla puhaltamaan. Vakituiseen ryhmään murtautuminen on kuitenkin juuri tällä hetkellä aika hankalaa ja siihen vaikuttaa moni muukin asia kuin pelkkä oma tekeminen.

– Esimerkiksi suurin osa tuomareista ja moni muukin asiantuntija on sitä mieltä, että nykyistä päätuomariryhmää pitäisi pienentää nykyisestä 22:sta kahdeksaantoista. No ei auta kuin joka pelissä antaa parhaansa ja uskoa, että paikka ryhmässä jonain päivänä aukeaa, Koistinen pohtii.

Pelaajista ja valmentajista poiketen tuomarit Liigassa eivät ole täysammattilaisia, joten jokaisella on tuomarin hommien lisäksi päivätyöt. Koistinen työskentelee yhteys- ja vuoropäällikkönä Eerikkilän urheiluopistossa.

Pohjalla pulaa

Pääsarjatasolla tuomareita siis riittää, mutta alemmilla tasoilla ja juniorisarjoissa tuomaripula on akuutti. Koistinen on Forssan erotuomarikerhon tuomarinimeäjä ja haaste löytää tuomareita joka otteluun on välillä suuri.

– Olen kavereita yrittänyt houkutella mukaan, mutta asenne suurella osalla on, että eihän sitä nyt miksikään tuomariksi haluta. Ehkä ei vain ole tarpeeksi paksunahkaisia ihmisiä, jotka kestäisivät negatiivisen palautteen saamista viikosta toiseen.

Koistinen nostaakin lajin tulevaisuuden kannalta tärkeäksi tuomareiden kohtelun mediassa ja kiekkoyhteisössä, jotta työn arvostus saataisiin paremmaksi.

– Tuomareita pitäisi arvostaa nykyistä enemmän. Olemme osa tätä suurta perhettä ja yhteisöä, joka koko tämän hienon lajin mahdollistaa. Median kirjoittelu on 99 prosenttisesti negatiivista ja se ei varmasti houkuttele ketään tuomariksi.

– Myös pelaajien ja valmentajien pitäisi enemmän ymmärtää ja arvostaa meitä. Yhtä lailla hekin tekevät virheitä, Koistinen muistuttaa.

Rakkaudesta lajiin

On selvää, että tuomarin rooliin vaaditaan tiettyä intohimoa lajia kohtaan. Jos takapuoli ei kestä merivettä, on tuomarina oleminen todella vaikeaa. 35-vuotiaan Koistisen mielestä tuomaroinnissa on silti enemmän hyviä kuin huonoja puolia.

– Parasta on olla hienon lajin mukana ja kai minä nautin jotenkin siitä, että on iso vastuu pelistä ja haaste on kova. Jokainen ratkaisu on merkityksellinen ja joka peliin on lähdettävä täysillä eikä jäällä saa nukkua yhtään.

– Parasta on myös, kun saa sen kaksi kertaa vuoden aikana hyvää palautetta, noin 95 ottelua vuodessa tuomaroiva Koistinen hymähtää.

Julkaistu: 22.05.2018 16:13

Someron Pitkäjärvellä toimineen Åvikin lasitehtaan perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 170 vuotta.

– Ajattelin, että siitä pitää tehdä näytelmä, koska tehtaalla on suuri paikallishistoriallinen merkitys, Pitkäjärvellä Myötätuulen Teatteria pyörittävä Olla-Riitta Aarikka toteaa.