Julkaistu: 15.05.2018 12:59

Tienvarsien roskaamiseen menevät rahat ovat pois teiden kunnossapidosta

  • Markku Lehtonen, Matti Orelma ja Hannu Heikkuri siivosivat Perähuhdan levähdysaluetta.

Uudenmaan ely-keskuksen kunnossapitopäällikkö Pekka Rajala pitää roskaamista hankalana ilmiönä.

– Toivottu käyttäytymistapa olisi sellainen, että roskat viedään paikkoihin, mihin ne kunnallisessa jätehuollossa kuuluvat. Levähdysalueiden syväkeräysastiat oli tarkoitettu automatkan aikana syntyvälle jätteelle eli pienen tauon aikana kertyville eväspapereille ja muulle pienimuotoiselle roskalle, Rajala toteaa.

Sittemmin roskaamisilmiö on muuttunut ongelmalliseksi.

– Ihmiset eivät osaa ilmeisesti erottaa sitä, mikä on kunnallinen jätepiste, kun levähdysalueille tuodaan kotitalouksien ja kesämökin jätteitä. Nehän kuuluvat kierrätykseen ja roskienkeruupisteisiin.

Rajala arvioi, että jätettä tuodaan levähdysalueille osin erehdyksessä.

– Syväkeräysastiat saattavat olla samannäköisiä kuin kunnalliset jätteenkeräysastiat. Siksi olemme poistaneet astioita, jotta tällaista erehtymisen vaaraa ei olisi. Asiasta onkin saatu hyviä tuloksia.

Vaikuttimia roskien jättämiseen levähdysalueille saattaa olla muitakin.

– Voi olla, että jätettä tuodaan levähdysalueille tarkoituksellisesti, kun halutaan välttyä jäteasemien maksuja.

Kuka tahansa voi siivota

Pekka Rajala sanoo roskaamisen kasvaneen selkeästi viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Kuitenkin jätehuoltolaki on uudistettu ja kunnat ovat hoitaneet ansiokkaasti keräystä ja jätepisteitä. Silti kaikki eivät jostakin syystä löydä niitä paikkoja. Pitää kuitenkin muistaa, että nykyään jokainen kotitalous kuuluu jätehuollon piiriin, Rajala pohtii.

Levähdyspaikat ovat ely-keskusten kunnossapitovastuulla, niiden hoito ja puhtaanapito ovat käytännössä alueurakoinnissa Destialla ja YIT:lla.

– On hyvin tavallista, että aliurakoitsijat tekevät sopimuksen levähdysalueiden puhtaanapidosta erilaisten yhdistysten kanssa, jotka siivoavat säännöllisesti alueita roskista. Roskiahan voi kerätä kuka tahansa siellä, missä jalankulku on sallittu. Se ei sinänsä vaadi mitään lupia.

Roskaaminen on rikos

Roskaaminen ei ole pelkästään huono tapa, vaan myös rikos. Ja roskien siivoaminen maastosta tulee kalliiksi.

– Suomen tiestö on jaettu tuhannen kilometrin alueisiin. Yhdeltä alueelta tulee jätettä vuosittain 50–90 000 kiloa. Sen kuljettamiseen jäteasemille tarvitaan useita rekkakuormia, Pekka Rajala kertoo.

Turhaan ja helposti vältettävissä oleviin tienpidon kulut ovat suuret.

– Rahaa tarvittaisiin muualla. Kaikki tielläliikkujat huomaavat, että tiet reikiintyvät talvella. Esimerkiksi tienpintojen paikkaamiseen olisivat tervetulleita kaikki ne rahat, joita nyt joudutaan käyttämään jätteiden siivoamiseen.

Julkaistu: 22.05.2018 16:13

Someron Pitkäjärvellä toimineen Åvikin lasitehtaan perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 170 vuotta.

– Ajattelin, että siitä pitää tehdä näytelmä, koska tehtaalla on suuri paikallishistoriallinen merkitys, Pitkäjärvellä Myötätuulen Teatteria pyörittävä Olla-Riitta Aarikka toteaa.