Julkaistu: 05.06.2018 13:32

Kosken lukio pärjää valtakunnallisessa vertailussa

  • Mirja Rautavuori-Lehtinen sanoo olevansa unelmatyössään Kosken lukion rehtorina.

Koskelle Tl. perustettiin yhteiskoulu 70 vuotta sitten. Lukio-oikeudet kunta sai vuonna 1957. Ylläpitäjinä olivat aluksi Kosken, Marttilan ja Mellilän kunnat, joista Mellilä putosi sittemmin pois sulauduttuaan osaksi Loimaata kuntaliitoksen myötä.

– Varmaankin on aika harvinaista, että noin 2500 asukkaan kunnassa on oma lukio, Kosken sivistysjohtaja ja lukion rehtori Mirja Rautavuori-Lehtinen toteaa.

Rautavuori-Lehtinen aloitti työnsä Kosken lukiossa 80-luvulla ja on toiminut rehtorina vuodesta 1992 alkaen.

– Lukiomme opiskelijat tulevat kymmenestä eri kunnasta. Samalla opiskelijoiden määrä kasvaa kaiken aikaa. Emme ole varta vasten haalimassa oppilaita muilta lukiopaikkakunnilta, mutta olennaista on, ettei oma oppilaitoksemme näivety. Sellainenkin pelko joskus on ollut.

Vielä viisitoista vuotta sitten lukiossa opiskeli noin 80 nuorta. Tulevana syksynä opiskelijoiden määrä on 150.

Kuljetuksilla iso rooli

Mirja Rautavuori-Lehtinen toteaa Kosken lukion elinvoimaisuuden perustuvan moneen asiaan, joista yksi tärkeä tekijä on koulukuljetus.

– On ensisijaista, että kuljetukset aina järjestyvät. Ilman koulukuljetuksia moni maaseudulla asuva nuori voisi vain haaveilla lukio-opiskelusta, Rautavuori-Lehtinen sanoo.

Lukiotoiminnan jatkuvuutta turvaa myös se, että päättäjät tiedostavat toisen asteen koulutuksen merkityksen kunnalle.

– Koskella osataan valita päteviä luottamushenkilöitä ja virkamiehiä. Kunnanjohtaja on todennut kylää tuntuvasti elävöittäväksi seikaksi sen, että opiskelijoita näkyy runsaasti katukuvassa.

Rehtori pohtii, että kuntapäättäjät osaavat myös katsoa pitkälle tulevaisuuteen.

– Täällä ei jäädä miettimään, kuinka paljon jokin asia maksaa nyt, vaan uskotaan panostusten maksavan itsensä takaisin. Varmaankin tällaiset visiot ovat saaneet aikaan sen, että Koski on tällä hetkellä toinen kahdesta täysin velattomasta suomalaisesta kunnasta.

Se toinen velaton kunta on Enonkoski.

Elämän eväitä ulkomailta

Kosken lukiossa pyritään siihen, että nuoret voivat mahdollisimman pitkälti opiskella kiinnostaviksi katsomiaan oppiaineita.

– Aina ei tarvitse olla täyttä ryhmää, vaan pyrimme järjestämään sellaista opetusta, joka nuoria kiinnostaa. Kunta on mahdollistanut sen, että pystymme pitkälti räätälöimään opetusta opiskelijoiden tarpeiden ja toiveiden mukaiseksi, Mirja Rautavuori-Lehtinen kertoo.

Oma lukunsa ovat myös esimerkiksi ulkomaanmatkakurssit.

– Kurssia suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa koko edeltävän lukuvuoden ajan. Opiskelijat valitsevat kohteen ja keräävät rahoitusta esimerkiksi paikallisilta yrityksiltä. Viimeksi yli 50 opiskelijaa ja neljä opettajaa viettivät viikon Maltalla.

Rautavuori-Lehtinen toteaa, etteivät ulkomaan viikot ole huvimatkoja.

– Ohjelma on tiivis ja se sisältää paljon tehtäviä. Näiden kurssien anti on myös siinä, että nuoret oppivat siinä sivussa kulkemaan uusissa ympäristöissä, laittamaan ruokaa ja rohkaistuvat treenaamaan kielitaitoaan.

Tilastovertailussakin Kosken lukio on vahvoilla.

– Muutama vuosi sitten olimme pitkän matematiikan osalta Suomen paras lukio. Siinä lajissa olemme yleensä aina olleet neljän tai viiden parhaan joukossa.

Kokonaistilastoissa Kosken lukio on nyt sijalla 131. Lukioita on koko maassa nelisensataa.